Uusi-Kaledonia – Patonkia ja palmurantoja

Mikä ihmeen Uusi-Kaledonia? Moni ei ole koko paikasta kuullutkaan. Ne jotka ovat, tuntevat sen kenties Tyynenmeren risteilyiltä, jotka pysähtyvät Uudessa-Kaledoniassa. Joka tapauksessa tämän luettuasi tiedät, että Uusi-Kaledonia on ehkä yksi maailman kauneimmista paikoista. Paratiisisaaret ovat nousseet juuri toiselle tasolle.

Matkaan liittyi kuitenkin paljon ristiriitaisia odotuksia ja ennakkoluuloja.

Uudesta-Kaledoniasta löytyi etukäteen tietoa netistä hyvin vähän. Uuden-Kaledonian paratiisisaaret sijaitsevat Tyynessämeressä lähellä Vanuatua. Saaristo on Ranskalle kuuluva erityisyhteisö, jossa asuu noin 260 000 ihmistä, sekoitus alkuperäisasukkaita eli kanakeita sekä ranskalaisia.

Uusi-Kaledonia – Tyynenmeren aliarvostetuin paratiisi?

Tutustuin Uuteen-Kaledoniaan kun etsiskelin suoria ja lyhyitä lentoja ulkomaille Mellusta. Niitä ei nimittäin ole paljon, useimpiin paikkoihin saa lentää ainakin sen kahdeksan tuntia. Ausseissa asumisen kääntöpuolia.

Vielä enemmän Uusi-Kaledonia alkoi houkutella, kun törmäsin sitä ylistäviin artikkeleihin, joissa sitä muun muassa kuvailtiin Tyynenmeren aliarvostetuimmaksi paratiisiksi.

Hiljaisia paratiisirantoja aistivat tuntosarveni saivat vainun.

Tänne lentää Ausseista nelisen tuntia, mikä on siis Australian mittakaavassa lyhyt lento. Silti edes suurin osa ausseista ei ole paikasta kuullutkaan. Näin jälkeenpäin ajateltuna se tuntuu vieläkin uskomattomammalta. Mutta sopii meille. Mitä vähemmän porukkaa, sen parempi. Älkää kertoko kaikille.

“Milloin olitkaan lähdössä sinne Uuteen-Kaliforniaan, vai mikä se oli?”

“Minkä ihmeen takia te sinne lähdette? Miksi ette mene Fidzille?”
Meiltä udeltiin.

Ihmettelyjä tuli niin paljon, että rupesin itsekin kyseenalaistamaan kohdevalintaa.

Etenkin kun matkan hinta alkoi nousemaan pilviin, ja ne vähät kokemukset, mitä netistä luimme, antoivat paikasta ristiriitaisen kuvan.

Luin, että ruoka on pahaa. Että paikalliset vihaavat turisteja, ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Että palvelu on surkeaa ja hotellien taso kehno. Että risteilijät tulevat ja kansoittavat muuten kauniit autiot rannat tungokseksi asti. Että kukaan ei puhu englantia, eikä edes yritä.

Lennot oli varattu, mutta me aloimme tulla toisiin aatoksiin. Olimme edelleen molemmat kipeinä, ja ajatus reissaamisesta ei napannut. Uusi-Kaledonia ei enää tuntunutkaan ihanteelliselta kohteelta, ja ennen kaikkea tulimme siihen tulokseen, että paikan hintataso veisi meidät konkurssiin.

Loppupeleissä päätimme kuitenkin lähteä. Ja arvatkaapa vaan, kuinka tyytyväisiä olemme nyt, että lähdettiin!

Opetus: Järjestä matka itse

Uudessa-Kaledoniassa ei vielä ole massaturismia, mikä on tietysti hyvä asia, mutta vaikeutti sinne matkustamista varsinkin ilman ranskan kielen osaamista.

Majoitusten varaaminen jäi viime tippaan, eikä juuri mitään ollut jäljellä. Halvempia paikallistyylisiä heimomajoituksia ei netin kautta voinut varata. Edes maan sisäisiä lentoja ei saanut varattua netistä, vaan olisi pitänyt soittaa, ja puhua tietysti ranskaa.

Päätimme turvautua ensimmäistä kertaa matkoillamme matkatoimistoon. Sen verran päin persettä New Caledonia Holidays kaiken järjesti, että taisi olla myös viimeinen kerta. Häslinkiä riitti, vaikka juuri kaiken sen säätämisen välttämisestä luulimme heille maksavamme. Joskus esimerkiksi kuljetus oli järjestetty, joskus ei. Jollekin päivälle oli vuokra-auto järjestetty, jollekin ei, vaikka toiveet oli kyllä selvästi esitetty. Tämä ei meidän reissuamme onneksi onnistunut pilaamaan.

Uusi-Kaledonia on postikorttimaisen kaunis

12 päivän matkaohjelmaan mahdutimme kolme saarta, pääsaari Grande Terren ja pääkaupunki Noumean, jossain määrin kuuluisakin Ile des Pinsin eli Isle of Pinesin sekä palmuparatiisi Ouvean.

Suurin osa ennakkoluuloista osoittautui turhiksi. Kyllä, kielimuuri oli olemassa jossain määrin jopa pääkaupungissa ja kansainvälisellä lentokentällä. Meikäläisen lentokoneessa opetelluilla ranskan kielen alkeilla ei oikein pitkälle pötkitty. Mutta kaikesta selvittiin.

Hintataso on varsin suomalainen, ja illallislaskua katsoessa meinasi välillä itku tulla.

Mutta ruoka oli loistavaa. Onko mitään parempaa, kuin ranskalainen keittiö yhdistettynä Tyynenmeren tuoreisiin meren eläviin?

Paikalliset olivat herttaisia, ja majoituksetkin pääasiassa hyviä. Ja rannoilla ei todellakaan ollut tungosta.

12 päivään mahtui niin viiden tähden luksusresorttia kuin alkeellista palmunlehvämajaakin. Siihen mahtui unohtumattomia auringonlaskuja ja uskomattoman upeita paratiisisaaria, joilla hiekka on kuin valkoista jauhoa ja vesi kristallinkirkasta.

Road trippailimme ja kokeilimme ensimmäistä kertaa suppailua. Snorklasimme maailman isoimmassa laguunissa ja maailman toiseksi isoimmalla koralliriutalla, jossa bongasimme muun muassa kilppareita, haita ja rauskuja. Söimme hyvin ja joimme ananasrommia palmun alla.

Yleensä loman jälkeen saa aika reilulla kädellä karsia näpsittyjä kuvia. Nyt tuntuu, että montaakaan ei tarvitsisi poistaa. Uusi-Kaledonia on täydellinen postikorttiparatiisi.

Uusi-Kaledonia valloitti meidän sydämet täysin, ja nousi kenties tähän asti nähtyjen paratiisisaarten kärkeen.

LISÄÄ POSTAUKSIA UUDESTA-KALEDONIASTA

Muuttolinnun löytää Fabon lisäksi myös Instasta nimimerkillä ms.coco.nut, Twitteristä ja Snäpistä nimimerkillä ankkis1 . Blogia voit seurata myös Blogit.fi :ssä, Blogipolussa ja Bloglovinissa.