Uuden-Kaledonian kauneus salpasi hengityksen jo koneen ikkunasta, kun saaret hehkuivat auringonlaskussa kaikissa sinisen ja vihreän sävyissä. Tuli heti sellainen fiilis, että kenties tästä sittenkin tulee ihan hyvä reissu. Ensimmäiset neljä päivää Uuden-Kaledonian paratiisisaarilla vietimme pääsaarella Grande Terrellä, tukikohtanamme pääkaupunki Noumea.
Uuden-Kaledonian ranskalaisuus näkyi jo koneessa. Kyydissä ei montaa ei-ranskista ollut. Ranskalaisuuden lisäksi ensimmäisenä Noumeaan saavuttuamme huomio kiinnittyi siihen, miten paljon kehittyneempää täällä on kuin naapurivaltiossa Vanuatulla. Ranskalaisuudesta on ollut hyötyä, eivätkä suuret luonnonvaratkaan ole haitanneet. Noumea on moderni pääkaupunki, vaikka kehitys joidenkin asioiden suhteen onkin hidasta, ja vauraus maassa ilmeisen epätasaisesti jakautunut.
Yövyimme pelipaikoilla Noumean ykkösbiitsiä Anse Vataa vastapäätä sijaitsevassa hotelli Nouvatassa. Majoitusstandardeista joutuu Uudessa-Kaledoniassa yleisesti ottaen hieman tinkimään, mutta me olimme Nouvataan oikein tyytyväisiä. Hinnat alkavat 80 eurosta yöltä, poreammeesta ja merinäköalasta sai toki maksaa hiukan enemmän. Viihdyimme isossa poreammeessa sen verran hyvin, että kuvatkin unohtuivat.
Palmujen reunustaman Anse Vatan turkoosina hohtava, ympäri vuoden tasaisen lämmin vesi suorastaan kutsuu pulahdukselle. Aallot ovat pieniä, eikä väkeä ollut koskaan tungokseksi asti.
Anse Vata ei suinkaan ole Noumean ainoa ranta, vaan rantaviivaa riittää. Anse Vatalta rantatie jatkuu toiselle suositulle rannalle, Baie des Citronsiin eli meille ranskalaisittain rajoittuneille Lemon Bayhin, joka on yhtä kaunis.
Kun jatkaa matkaa Anse Vatalta toiseen suuntaan, saapuu vilkkaalle Chateau Royal Beachille, joka seisoo samannimisen hotellin edessä. Tuulisena päivänä vedessä näkyi paljon leijasurffaajia.
Kuendu Beachillä oli vain kourallinen paikallisia. Söimme mahtavan lounaan alla olevan kuvan vetten päälle pystytetyssä ravintolassa, jonka herttainen omistaja piti meistä ensiluokkaista huolta. Hän auttoi meitä myös loppupäivästä soittamaan taksin, kun sekään ei englanniksi onnistunut.
Ranta on Uudessa-Kaledoniassa olennainen osa elämää. Etenkin viikonloppuisin myös paikalliset kokoontuvat rannalle ihailemaan, kun aurinko laskee punaisena pallona Tyyneenmereen ja palmupuut muuttuvat silhueteiksi. Rannalla pelataan petankkia, kuunnellaan paikallisia letkeitä reggaesointuja ja nautitaan piknikeistä.
Vastapainona herkulliselle ranskalaiselle ruoalle rantapromenadilla riittää lenkkeilijöitä mihin aikaan päivästä tahansa.
Haikean kateellisena mietin, millaista täällä olisi asua. Mielelläni itsekin lenkkeilisin joka ilta täällä palmujen katveessa auringonlaskussa. Onnistuuhan se toki Melbournessakin, mutta ei ihan meidän kotinurkillamme keskustassa. No, kookosmehu on aina makeampaa palmupuussa, johon ei yletä.
Yhtenä iltana kiipesimme viereisen kukkulan huipulle, josta avautuivat näkymät ympäri Noumeaa. Täälläkin oli paikallisia lenkkeilemässä, joogaamassa, ja pariskuntia piknikillä kuhertelemassa.
Anse Vatan ja Lemon Bayn rantapromenadin varrelta löytyy lukuisia ravintoloita. Mutta koska illallislaskut olivat poikkeuksetta noin 70 euroa kahdelta ilman juomia, harrastimme paljon piknikkejä rantsussa tai parvekkeella.
Paikallisista ruoista rakastuin erityisesti raa’asta kalasta tehtyihin salaatteihin. Suosikiksi nousi tuoreeseen kookosmaitoon tehty kalasalaatti, jossa oli yleensä myös ainakin sitruunaa ja kasviksia. Samantapaista settiähän saa muillakin Tyynenmeren saarilla, hieman eri kokoonpanoilla.
Maan sisäisten lentojen aikataulujen vuoksi Uuden-Kaledonian matkaajan täytyy useimmiten yöpyä pääsaarella meno- ja paluumatkalla. Siksi Noumeassa muutaman päivän viettäminen ei ollut ollenkaan hassumpi vaihtoehto.
Siitäkin huolimatta, että luimme ennen matkaa, että Noumea ei ole Uuden-Kaledonian parhaimpia paikkoja, eikä siellä kannata pahemmin aikaa tuhlata. Me kuitenkin tykästyimme tähän ranskalaisten Havaijiin, ja olisimme viihtyneet kauemminkin. Noumean tunnelma on sekoitus Ranskan Rivieraa ja leppoisaa saarielämää, jossa elämä kulkee hidasta tahtia.
Muita saaria nähtyämme on todettava, että totta se on, Noumea ei ole Uuden-Kaledonian paras paikka. Mutta se kertoo enemmän niistä muista saarista kuin Noumeasta, ja se tarkoittaa vain sitä, että seuraavia Uuden-Kaledonian kohteita ajatellen rima oli nyt korkealla.
Aloitimme ja myös lopetimme matkan Noumeassa. Viimeistä auringonlaskua Uudessa-Kaledoniassa katsellessa sielu itki verta, kun piti lähteä kotiin.
Muuttolinnun löytää Fabon lisäksi myös Instasta nimimerkillä ms.coco.nut, Twitteristä ja Snäpistä nimimerkillä ankkis1 . Blogia voit seurata myös Blogit.fi :ssä, Blogipolussa ja Bloglovinissa.
Marokon sininen kaupunki Chefchaouen on lumoava näky. Siniseksi maalatut kadut luovat boheemiin vuoristokylään maagisen tunnelman. Entä tiesitkö, että Chefchaouenilla on…
Marokko on rikkaan kulttuurin, värikkäiden soukien ja ihmeellisen arkkitehtuurin maa. Vietimme Marokossa hiljattain kaksi kuukautta ja rakastuimme sen monipuolisuuteen. Tässä…
Hiljattain palasimme Australiaan 15 kuukauden matkalta. Niin paljon kuin rakastinkin jokaista matkan matkakohdetta, olin myös odottanut paluuta. Pysähtymistä, rauhoittumista ja…
Fulhadhoo on Malediivien kauneimpia paikallissaaria. Sen rantaa on usein kutsuttu paikallissaarten parhaaksi. Kaiken kukkuraksi täällä rannalla loikkii vielä toistaiseksi enemmän…
Matkustaminen on yksi elämän parhaita kouluja. Yli vuoden kestävä matka on melkein kuin intensiivikurssi omaan itseen ja elämään. Mitä diginomadina…
Malediiveilla on perinteisesti ollut maine kalliina luksuskohteena. Paikallisten saarilla matkustaakseen ei kuitenkaan tarvitse uida rahassa, vaan nykyään Malediiveilla voi lomailla…
View Comments
Uskomattoman hienoja auringonlasku kuvia! Täällä syksyn pimeässä päivä tuollaisessa paikassa tekisi kyllä poikaa. Ruoat näyttivät olevan aika herkullisia myös. Ei hassumman näköinen paikka ollenkaan.
Auringonlaskut oli kyllä upeita! Kunpa olisikin mahdollista välillä teleportata itsensä palmusaarelle päiväksi ja sitten takaisin :)
No juu. Melko messevä paikka pääkaupungiksi, sanoisin! Suomen märästä marraskuusta käsin tuntuu ihan uskomattomalta, että jossain voi olla vesi noin turkoosia... vaikka olenhan minä sen muualla nähnyt monen monta kertaa, mutta jotenkin tällä hetkellä, kun elämä koostuu 1000 eri harmaan sävystä, se tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta.
Uusi-Kaledonia on aika tuntematon itselleni. Tai kaikki noista Tyynenmeren saarista ovat, mutta siitä harvemmin kuuleekaan mitään. Joskus sinnepäin maailmaa haluaisin seikkailemaan, saapa sitten nähdä, mihin saareen valinta osuu. Tongasta tällä hetkellä eniten haaveilen :)
Uudesta-Kaledoniasta ei ole kuulleet edes useimmat australialaiset, joten en yhtään ihmettele, jos paikka on suomalaisille tuntematon. Ihan uskomatonta oikeastaan, miten vähän siellä on aussituristeja, vaikka sinne lentää vain sen 3-4 tuntia Melbournesta. Mutta ei haittaa meitä, mitä vähemmän porukkaa, sen parempi! Uuden-Kaledonian reissun jälkeen iski himo tutkia myös toisia Tyynenmeren saaria, mutta toisaalta himottaisi kyllä lähteä vaan takaisin tuonne... Tongaa me ollaan suunniteltu Uuden-Seelannin reissun yhteyteen, sitten kun sinne joskus lähdetään.
Ei varmaan (valitettavasti) ikinä tule päästyä noin kauaksi paratiisiin ja siksikin tästä oli ihana lukea! Upean kuuloisia (ja näköisiä!) kohteita Uudessa-Kaledoniassa!
Melko hintavaa on ruokailu, mutta minusta reissuilla pikniköintikin on kivaa. Ja toisin kuin monesta muusta - mä myös tykkään käydä ulkomailla ruokakaupassa. En tiedä, oon jotenkin vino. :D
Ruokakauppareissut ulkomailla on hauskoja! Ja piknikit näytti täällä olevan paikallistenkin suuressa suosiossa ymmärrettävistä syistä. Tosin ei tulleet kyllä piknikitkään halvaksi, kun kaupassakin oli tosi kallista. Kyllä meni 20 euroa helposti ateriaan kaupastakin ostettuna.
Hiukka hintavaa minun makuuni. Yleensä ranskalaiset ovat pilanneet jokaisen paikan, mihin ovat koskeneet, mutta hyvä, jos Uusi-Kaledonia on säilynyt paratiisillisena. Minäkin voisin kuvitella viihtyväni siellä loputtomiin, joskin todennäköisesti saisin jonkin helvetillisen trooppisen taudin. Jostain syystä jutun kuvat olivat jääneet Uuteen Kaledoniaan ja parilla ekalla sivun latauksella sanottiin vieläpä tylysti, ettei muuttolintu.comiin saada yhteyttä.
Missä lie ollut ongelma, koitin miettiä mutta en keksinyt. Ei tosiaan ole ihan halvinta lystiä tuolla matkailu. Tosin majoittua voi budjetillakin, siitä meinasin vielä kirjoittaa lisää myöhemmin. Toistaiseksi Uusi-Kaledonia on tosiaan pysynyt paratiisina, toivottavasti pysyykin vielä pitkään. <3
“Kookosmehu on aina makeampaa palmupuussa, johon ei yletä” tämä lause osui minunkin silmiini. Ihan mahtava! Jo kuvien perusteella kelpais mullekin lomakohteeksi! Hintatasosta olisi kiva kuulla lisää.
Kirjoitan vielä oman postauksensa hintatasosta ja muista valituista matkavinkeistä :)
Oi joi, näitä kuvia! Siis niin ihania, että voi tuntea hiekan varpaissa ja auringon säteet iholla. Hintataso postaus kiinnostaa minuakin. Illallinen kuulosti melko kalliilta, mutta niin taitaa olla kaikilla paratiisisaarilla.
Asiaa hintatasosta tosiaan tulossa vielä myöhemmin. Illalliset ravintoloissa oli kyllä keskimäärin Suomen hintatasoa, eli kallista.
Ranskalaisten Hawaiji kuulostaa sopivalta kuvaukselta, tuli nimittäin ihan Hawaiji joistakin kuvista mieleen. Ei sillä, että sielläkään olisin koskaan käynyt. :D Ranskalaiset ovat kyllä ansiokkaasti levittyneet ympäri maailmaa. Ja raaka kala eri muodoissaan, nam!
Meillä tuli kanssa maisemista, palmurannoista, vihreistä kukkuloista ja saaritunnelmasta kovasti Havaiji mieleen. Mutta aika erilainen paikka kuitenkin. Aika sinnikkäästi ne ranskikset jaksaa lähteä tänne kauaskin Ranskasta asti lomalle!
Uusi-Kaledonia ei sanonut mullekaan mitään enkä osaisi sijoittaa sitä kartalle, mutta lukasin sun edellisen postauksen mikä hyvin valoitti taustoja :)
Jooh, Uusi-Kaledonia on aika tuntematon paikka useimmille :)
siis oih, miten kaunista <3
Oli <3
Ranskalaiset on laajentuneet ympäri maailmaa, ja siltikin ruuan taso on kaikkialla erinomaista. Itselle Ranskan ulkoalueista tutumpia on muutamat Ranskaan kuuluvat Karibian saaret ja eksoottisista olosuhteista huolimatta ranskalaiset tavat löytää ensi kosketuksesta lähtien. Mielelläni tutustuisin myös näihin Ranskan Tyynen valtamerien upeisiin saariin!
Luettiin ennen matkaa, että ruoka ei olisi Uudessa-Kaledoniassa yhtä hyvää kuin Ranskassa. Me ei olla kauheasti Ranskassa reissattu, joten en osaa ottaa kantaa. Mutta sen tiedän, että meille kyllä maistui, vähän liiankin hyvin! :) En oikein malta odottaa, että pääsen Karibialle... Se on sankolistalla aika korkealla!