Haridwarin jokiseremonia

Junamatka Amritsarista Haridwarin pyhään kaupunkiin, 400 km, kesti 11 tuntia (!!!). Haridwar, Ganges-joen varrella, haisee pissalle. Positiivista oli se, että siellä ei tukehtunut kuumuuteen. Meillä ei ollut hotellivarausta, joten ei muuta kun rinkat selässä ansoja väistellen elinkelpoista luukkua metsästämään.

Reppu alkoi painaa, joten lopulta suosiolla tyydyimme 6 euroa maksavaan rotankoloon, josta puuttui sellainenkin perusmukavuus kuin suihku. Mitäs me reppumatkailijat suihkulla, maassa maan tavalla! Vedimme hetken henkeä, kävimme haukkaamassa dosat, ja suunnistimme basaarien läpi ghateille eli rappusille Gangesin varrella, jossa jengi käy rukoilemassa ja ‘puhdistautumassa’ pyhässä, mutta viemärille ja mädäntyneille ruumiille haisevassa vedessä. Haridwarissahan muuten juhlittiin viime vuonna maailman suurinta festivaalia, Kumbh melaa, johon osallistui vaatimattomat 70 miljoonaa pyhiinvaeltajaa. Näytti ihan normiperjantainakin olevan ihan mukavasti jengiä.

Joen varrella istui sadhu eli pyhä tyyppi, joka oli peittänyt itsensä kuolleiden tuhkaan. Kysyin elekielellä saanko näpsäistä kuvan, ja sain ristiriitaisia vastauksia. Pyhissä kaupungeissa sadhuja on joka puolella, mutta kaapu ei välttämättä tarkoita, että tyyppi olisi kovinkaan omistautunut elämän ikuisesta oravanpyörästä vapautumiselle, vaan pikemminkin ihan konkreettisesta maanpäällisestä vankilasta. Moni heistä on naamioituneita kriminaaleja lain kouraa paossa. Sadhuja on moneen lähtöön, ja niin sanotut turistisadhut ovat omistautuneet turistien rahojen höynäyttämiselle.

Jokiseremoniassa eli ganga aartissa oli anekaupan meininki. Ukkeli huuteli hindiksi uhkauksia, ja ihmiset joka puolella tunkivat ukon kouraan lahjusseteleitä. Laskimme uhrilahjan eli kukka-asetelman virran vietäväksi. Yksi ukkeli pisti minut toistamaan rukouksia perässään, ja roiski lusikalla vettä käsille ilmeisesti siunauksina, ja kävi ruinaamaan rahaa. Kaiken häslingin keskellä pikkutyttö maalasi otsiimme puumerkit ennen kuin ehdimme estellä, ja kävi nipistelemään Rohania setelien toivossa.

Joenvartta pitkin jatkoimme seuraavana päivänä notkistamaan jäykistyneitä jäseniämme jooga- ja hippimestoille Rishikeshiin, stay tuned!