Saarihyppelyä El Nidossa

Filippiinien Palawanin saarella sijaitsevaa El Nidon kylää ympäröi Bacuitinlahdessa kymmeniä unelmien paratiisisaaria. Karstikivikallioista, turkoosista vedestä, valkoisien hiekkarantojen reunustamista pienistä lahdista ja piilossa olevista poukamista koostuvat postikorttimaisemat ovat unohtumattomia ja ainutlaatuisia koko maailmassa.

Paikka ei todellakaan ole enää mikään salaisuus, mutta keinoja turistilaumojen välttämiseen löytyy kyllä.

Saarihyppelyreissuja saaristoon löytyy laidasta laitaan. Useimmat turistit päätyvät pakettimatkalle, joita kaupitellaan jokaisessa kadunkulmassa. Retket ovat jaettu A:sta D:hen, ja hintaa niillä on 10-20e per nokka.

Odotukset eivät Taon reissun jälkeen olleet mitenkään hirveän suuret. Osasimme odottaa täyteen sullottuja paatteja ja tungosta joka saarella. Päätimme vuokrata oman privaattipaatin koko päiväksi (n. 50e), jolloin reittikin oli neuvoteltavissa venepoikien kanssa. Meillä oli vain yksi päivä käytettävissä, joten teimme yhdistetyn A+C -reissun. Suosittelemme kuitenkin tekemään ne kaikki, jos vaan aikaa ja massia riittää, sillä mestat todella ovat upeita!

Tähän asti Filppareilla kelit olivat hellineet meitä koko matkan, emmekä olleet nähneet sadepisaraakaan, vaikka sadekausi uhkaavasti lähestyikin. Vielä viimeisenä aamuna El Nidossa aurinko paistoi, kun hyppäsimme paattiin ja lähdimme suuntaamaan kohti saaristoa. Ja sitten taivas repesi. Eikä arskasta näkynyt pilkahdustakaan koko loppupäivänä. Iso osa päivästä meni täydessä ukkosmyrskyssä ja rankkasateessa palellen, mieleen kun ei tullutkaan ottaa vaatteita mukaan! Ei ehkä se ihanteellisin päivä tälle retkelle.

Niin kuin osasimme odottaa, rannoilla oli paatteja ankkurissa vieri vieressä, ja laguuneissa uiskennellessa tuntui joskus kuin olisi lillunut kiinalaiskeitossa. Siitä huolimatta maisemat olivat sen arvoisia, sadekin taukosi välillä, ja löysimme jopa lopulta myös sen ihka oman poukaman. Jylhien kalliomuodostelmien takaa paljastui piilossa olevia valkoisia hiekkarantoja ja laguuneita. Kaikissa turkoosin sävyissä välkehtivä vesi on uskomattoman kirkasta, ja vedenalainen maailma on kurkkaamisen arvoinen. Meidän “vedenkestävällä” minikameralla, joka imaisi vettä itseensä heti alkumatkasta, otetut kuvat eivät todellakaan tee oikeutta näille mestoille!

Vinkkiviitonen tänne päin suuntaaville! Saarihyppely C:hen kuuluva Big Lagoon jäi meiltä näkemättä, koska laskuveden aikaan emme päässeet sinne veneellä. Lähtiessä kannattaa pyytää venepoitsuja ottamaan kajakit mukaan Isoa Laguunia varten!

Jotta ei mene ihan pelkäksi hehkutukseksi, seuraa lisää lomalaisen koettelemuksia. Hukkumiskuolema oli lähellä “salaisessa” laguunissa, kun lauma kinkkituristeja lötköpötköineen änki onkalosta samaan aikaan. Secret Lagoon ei tosiaankaan ole enää kovin salainen!

Toimin tällä retkellä myös varsinaisena meduusamagneettina. Vedessä räpiköidessäni meduusat polttivat joka puolelta kroppaa, myös naamasta johon meduusa jäi hengailemaan hetkeksi, ennen kuin sain pyyhkäistyä sen helvettiin. Onneksi sentään oli snorkkeli suojana. Hetken kihelmöi ja naamassa oli loppupäivän lonkeroviikset rakkuloista, mutta kultaiseen suihkuun ei sentään tarvinnut turvautua. Korallikengät olisivat olleet myös todella kätevät tällä reissulla, ihan ilman ruhjeitakaan ei nimittäin selvitty. Mutta mitäpä ei pari San Miguelia palmun alla korjaisi!

El Nido on erityinen paikka ja ehdottomasti visiitin arvoinen. Me tottakai suosittelemme Taon reissua Palawanin ja Coronin välillä, mutta älä myöskään missaa A-D saarihyppelyjä El Nidosta. Hyvä idea on pitää El Nidoa tukikohtana, saarihypellä ja tehdä päiväretkiä mopolla lähiympäristön palmurannoille. Jos Robinson Crusoe -meininki kiinnostaa, venekuskit järjestävät mielellään autioille saarille yön yli kestäviä reissuja telttoineen, muonituksineen ja kyydityksineen.

Me emme sanoneet El Nidolle hyvästejä ihan vielä… Mihin suuntasimme seuraavaksi, se selviää ensi kerralla!