Pikkuruiset Gilin saaret Balin edustalla tuntuvat olevan nyt kovassa huudossa turistien keskuudessa. Pitihän meidänkin lähteä katsomaan, mistä tässä hössötyksessä on kyse. Siispä Lombokilta matka jatkui Gilin saarille (gili = pieni saari), ensimmäisenä näistä isoimmalle ja suosituimmalle Gili Trawanganille.
Homma hoitui helposti paikallisilta venepojilta kysymällä Senggigissä. Paitsi että meinasi tulla uintireissu, kun paikallistyylinen outrigger -botski hyytyi matkalla. Varttitunnin kelluimme saarien välillä ennen kuin poitsu sai veneen taas käyntiin.
Gileillä on letkeä, unelias, rantakoomainen meininki. Gili Trawangan on nimensä mukaisesti pieni. Silti porukkaa riittää, reppureissaajia moninkertaisesti enemmän kuin paikallisia. Saarilta ei löydy mopoja tai autoja, vaan paikasta toiseen siirrytään joko pyörällä, kävellen tai poniajelulla!
Ponien kulkuset kilkattavat, reggae soi ja aallot liplattavat.

Maistoimme hyvää elämää kolmen yön verran luksushuvilassa omalla privaattiuima-altaalla ja ihanalla ulkoilmakylppärillä varustettuna. Maistuihan se. Olo oli kuin milläkin pohatalla, vaikka hintaa tällä oli vain saman verran kuin keskivertohotellilla Helsingissä, eli noin satasen yöltä! Voin suositella Kelapa Luxury Villas -mestaa.

Emme juuri liikahtaneet altaan reunalta koko aikana. Liikkeelle nämä laiskiaiset sai vain ruoka, jota sai Gili Trawanganin iltatorilta parilla eurolla. Chicken sate mm MMM mmm.
Yöelämä Gili Trawanganilla on keskitettyä, ja vain yksi baari kerrallaan saa pitää kekkereitä. Meidän yöelämä keskittyi kuitenkin ihan vain omalle altaalle.

Rantsussa banaanimehua imeskellessämme puljun baarimikko Bob Marley-paita päällä tuli tarjoamaan meille jointtia. Kohteliaasti kieltäydyttiin. Poitsu oli muuttanut tänne töiden perässä, ja elämäntyyli on maistunut. ‘Every day same here. No work, just relax…’ Kundi hihitti.
Gili Trawangan on pullollaan reppureissaajia, jotka tulevat tänne sukeltamaan tai vain nauttimaan rannalla levyttämisestä kuten me. Joka toinen tuntui olevan suomalainen. Massiivisia resortteja rakennetaan paraikaa. Vähän ehkä hirvitti ajatus siitä, että Gili T:stä olisi tulossa Kutan jatke.
Rannat ovat varmasti Balin kauneimpia, mutta samalla myös suosituimpia ja lähes täyteen rakennettuja. Toisaalta siitä huolimatta, ihmeen kaupalla Gili Trawangan on onnistunut säilyttämään ainakin toistaiseksi boheemin letkeän hippifiiliksen.
Kolmen yön jälkeen oli aika siirtyä takaisin tavisreppureissaajaelämään, jotta emme liikaa pääse ökyelämän makuun. Päätimme samalla vaihtaa saarta pienelle ja rauhalliselle Gili Menolle. Palataan astialle sieltä ensi kerralla!












Ahaa…!
Kerro isukillekin mitä on jointti. Isukki kun on niin maalainen.
Voi miten mä olenkaan kade!! 😀 Kutalla tapasin kyllä enemmän ausseja kuin itse Australiassa reppureissatessani ;D Nusa Lembongan Island oli kyllä ihan ykkönen hanimuuni/rentoutumiskohde Balilla, kävittekö sielä? 🙂
Ei käyty, mut jos tänne vielä eksytään niin täytyy tsekata!