Vesiputouksia, valtavia kanjoneita, sademetsien peittämiä vuoria, dramaattista rannikkoa ja kultaisia palmurantoja. Viikko Havaijin Kauain saarella ei riitä mihinkään. ”So you didn’t get the memo. Two weeks minimum!” Hotellin respamuija tokaisi. Meille kelpaisi vaikka koko elämä. Kauai osoittautui juuri siksi villeimpien unelmien Havaijin paratiisisaareksi, jota täältä lähdettiin metsästämään.
Havaijille suuntaavaan iskee ensimmäisenä valinnanvaikeus, sillä turistisaaria on puoli tusinaa. Meidän ei kauaa tarvinnut arpoa. Kauai, yksi vähiten kehittyneistä saarista, oli nappivalinta. Honolulun hulinasta tullessa Kauai on kuin astuisi ajassa taaksepäin. Kauailla on vähemmän populaa, vähemmän turisteja ja enemmän aitoa havaijilaista tunnelmaa.
Kauain maisemat ovat henkeäsalpaavat. National Geographic nimesi Kauain joskus maailman kauneimmaksi saareksi. Puutarhasaareksi kutsuttu Kauai on Havaijin saarista rehevin ja vihrein. Valkoiset hiekkarannat törmäävät sademetsien peittämiin kukkuloihin, jyrkänteisiin ja kanjoneihin. Täältä löytyy vesiputouksia, jotka putoavat monta sataa metriä. Tuliperäisen saaren tunnelma on lähestulkoon mystinen. Ei ihme, että täällä on kuvattu yli 60 Hollywood -leffaa, mukaanlukien Pirates of the Caribbeania, Avatarin myyttisiä maisemia, Indiana Jonesia ja suurin osa Jurassic Parkista.
Havaijin loma ei ole Havaijin loma ilman leitä! Saapuessamme Havaijille kuvittelin tietenkin saavani tervetuliaisina kukkalein kaulaan. Olin siis hieman pettynyt, kun näitä leiseppeleitä ei alkanut tipahdella mistään. Viimein sain pujotettua lein kaulaani, ja Havaijin loma pääsi kunnolla alkamaan. Niitä myytiin Wal-Martin jääkaapin hyllyllä pakastepizzojen vieressä.
Hotskun edustan rannalle oli vaarallisen helppo jäädä levyttämään. Raahasimme silti kaikista kalatacoista leventyneet takamuksemme muutamaan otteeseen tsekkaamaan Kauain muuta rantatarjontaa. Kauaita ei ole myöskään koolla pilattu, vaan saaren päästä päähän ajaa vajaassa parissa tunnissa. Useampana päivänä kruisailimme tukka tuulessa hulmuten jeepillä ympäri saarta. Rannoista suosituin taitaa olla Poipu, jolla voi silloin tällöin nähdä hylkeitä köllimässä. Me emme nähneet kuin kanoja.
Miksi kana ylitti tien? Kauai on täynnä kanoja. Kanoja rannalla. Kanoja kaduilla. Kanoja roskiksessa. Ja kukko kiekuu kaikkialla! Kauain kanapopulaatio räjähti käsiin pari vuosikymmentä sitten, kun saarta riepottelevan hurrikaani hajotti kanahäkit, ja saaren kanat pääsivät vilistämään vapaiksi luontoon. Toisin kuin muilla Havaijin saarella, Kauailla ei myöskään ole kananmunia poskiinsa popsivia mangusteja kanojen lisääntymistä haittaamassa. Näistä vapaampien kanojen munia saa etsiä! Olisin mielelläni kana, jos saisin elää Kauailla.
Kauailla on enemmän rantaviivaa kuin muilla saarilla yhteensä. Vesiaktiviteettia löytyy surffauksesta sukellukseen ja peruspulikointiin. Snorklaamalla Tunnelsin rannalla voi bongata kilpparin. Ajan saa myös kulumaan kuikuilemalla paikallisten surffipummien aalloilla ratsastusta ananasdrinkki kädessä. Surffareiden lisäksi rantsussa voi myös bongata delfiinejä ja talvella ryhävalaita. Auringonlaskua ihailtiin pariin otteeseen Salt Pondin palmurannalla.
Pysähdyimme myös Hanapepen kylän tuntumassa sijaitsevalla rannalla, jossa roskista on tullut taidetta. Rantsu on muodostunut pienenpienistä aaltojen sileiksi muovaamista erivärisistä lasinsirpaleista.
Oletko kuullut Tyynenmeren Grand Canyonista? Emme mekään ennen Kauain matkaa. Vaikka pienempi kuin serkkunsa, Tyynenmeren Grand Canyoniksi tituleeratun valtavan Waimean kanjonin monttu vetää montun auki kokeneemmaltakin reissumieheltä. Ajomatkalla kohti Waimeaa maisemat muuttuivat äkkiä tropiikin sademetsistä punaiseen hiekkaan ja kuiviin puskiin. Enemmän kännissä olisin voinut luulla olevani Pohjois-Australiassa. 16 kilsaa leveän kanjonin näköalapaikalta pudotusta alhaalla ammottavaan rotkoon on lähes kilometrin verran. Waimea -joen kaivertama kanjoni syvenee vuosi vuodelta.
Kuivasta erämaasta siirryttiin vain lyhyen matkan päässä maailman toiseksi sateisimpaan kolkkaan, Wai’ale’alen vuoren huipulle. Täällä sataa vuodessa keskimäärin kymmenen metriä. Pudotus laaksoon on pitkälle toista kilometriä. Koska paikka on siis varsin sateinen, mukana täytyy olla mäihää, jos haluaa nähdä laaksossa muutakin kuin sumua.
Kauaista sanotaan, että se on erilainen kuin muut saaret. Siihen en osaa vielä ottaa kantaa. Havaijin tuliperäiset saaret ovat varmasti mahtavia kaikki, enkä malta odottaa, että pääsen tutustumaan muihin saariin. Silti jäi vahva fiilis siitä, että Kauai tulee jäämään meidän mieliin suosikiksi. Koska viikko ei riittänyt mihinkään, tänne tullaan saletisti takaisin!
Synttäripäivänä Kauain rantoja, sademetsää, jylhää Na’Palin rannikkoa ja Waimean kanjonia lähdettiin ihailemaan ilmasta käsin. Sieltä tunnelmia ensi kerralla!
Huomasittehan videon reissusta Muuttiksen Fabosivuilla. Lisää videoita luvassa!

























Eipä tässä muuta kuin että PAKKO PÄÄSTÄ! ? Aivan mielettömän kaunista. Ja voihan vapaat kanat! Mulla tulee villikanoista välittömästi fläsäri Ausseihin ja villikukkoihin. Asuttiin viikon ajan lähellä Gold Coastia yhellä free camping -parkkiksella ja sinne oli vissiin hylätty kukkoja, tai niin me ainaki pääteltiin, kun ei kai ne siellä muuten ois ollu. Ruokia ei voinu jättää valvomatta hetkeksikään ja jokikinen aamu herättiin siellä kukonlaulun aikaan ?
Hahhah, eipä oo tullut kyllä meillä villikukkoja vastaan Ausseissa 🙂 Emuja ja opossumeja ja muita kyllä senkin edestä..
Mulle tulee näistä niin mieletön Havaiji-kuume! Olen tuon Vaimea kanjonin halunnut päästä näkemään siitä lähtien, kun siitä näin kuvia yhdessä toisessa blogissa. Havaiji on päästävä vielä kokemaan.
Näytät ihan siltä, että olisit syntynyt kulkemaan pitkin Havaijin rantoja bikineissä ja lei kaulassa! 🙂
Mietinkin, että oon varmaan edellisessä elämässäni asunut Havaijilla. 🙂 Kanjoni oli upea, mutta niin oli Na’Palin rannikkokin, siitä vielä postausta tulossa.
Aivan mielettömän upean näköistä! Näyttää niin mun paikalta! Nyt harmittaa, ettei Havaijin reissulla käyty tuolla. Valittiin Big Island ja Maui. Toki nekin oli ihania, mutta tämä näyttää vielä enemmän luontoparatiisilta. Ehkä on pakko joskus lähteä vielä sinne. Vaikka se 12 tunnin aikaero on jotain ihan kamalaa.
Onhan nuo muutkin saaret kuulemma upeita! Big Island ja Maui täytyy käydä ensi kerralla. Oli kyllä niin meikäläisten paikka myös! Hurja aikaero kyllä, Suomesta tullessa joutuu varmaan varaamaan pari päivää ihan vaan jetlagistä tokenemiseen.
Islannissa on värikkäitä vuoria, mutta tuo on kyllä jotain pikkuisen vielä eeppisempää! Näytin Markulle ja totesi, että mahtanut olla entisaikojen löytöretkeilijöillä ihmeellistä päästä tuonne ja edes yrittää selittää kotona näkemäänsä. Kuka nyt uskoisi tuollaisia maisemia olevan olemassakaan! Havaiji olisi upea kohde, mutta lennot maksaa jopa Ausseihin vähemmän kuin sinne. :/ Ehkä sitten joskus maailmanympärimatkalla ^^
Sanos muuta, on varmaan ollu monttu auki heilläkin! 😀 Niin, Suomesta on Havaijille vähän pidempi rykäys. Maailmanympärimatkalle oiva kohde, ei sinne asti Suomesta ihan viikon tai parinkaan lomalle lähdetä. Islanti ois kyllä kans nähtävä joskus. Veri vaan vetää aina enemmän rannoille, mut ehkä joskus…
Onpa upea tuo Waimean kanjoni!
Kiitos kommentista! On se, vielä pitäisi joskus lähteä tsekkaamaan se isompi serkku!
Onpa upean näköistä! En ole oikein koskaan haaveillut Havaijista, mutta täytyy kyllä sanoa, että tämä kyllä pisti pienen Havaiji-kuumeen nousemaan. 🙂
Oooo! Tosiaankin Grand Canyon, mutta niin ihanan vehreä! Enpä olisi Havaijiksi uskonut.
Mäkin olisin ollut kyllä niin pettynyt, jos sitä leitä ei kentällä kaulaan tulisi! Pitää varmaan tilata joku palvelu, että sellaisen varmasti saa. En muuten ala.
Kauai on ollut meillä mielessä ja nyt kyllä täytyy pitää tämä postaus mielessä tulevia Havajin matkoja suunnitellessa. Meille jäi sama tunne Big Islandista ja ensi kuussa palaammekin sinne takaisin, en jaksaisi millään odottaa! Mutta sen jälkeen on kyllä tutustuttava muihinkin saariin. Tosi kaunista näyttää olevan!
Lucky you! En itekään millään malttaisi oottaa, että pääsen takasin.. Voittaispa lotossa! 🙂 Ihanaa matkaa!
Hyvänoloinen vinkki saaren valinnasta, kun Hawaiji on vielä kokematta!
Voi hyvää päivää mitä maisemia. Valokuvaajan unelmakohde, ehkä joskus….
Oi kuinka kaunis paikka! Hauskaa, kirjoittelin juuri omaan blogiini myös USA:n osaan ihastumisesta. Tosin Rhode Island on tästä kyllä niin kaukana kuin vaan voi olla. Onneksi Jenkeissä on monia eri juttuja, joihin ihastua 🙂 Mä oon jotenkin totaalisesti ignoorannut Havaijin luontokohteena. Mutta tonne kyllä lähtisin enemmän kuin mielelläni. Pitää pistää paikan nimi korvan taakse, mielelläni rakastun paikkoihin myös sen Rhode Islandin ulkopuolella 😀
Tää oli kyllä niin luontokohde kun melkein voi vaan olla 🙂 Havaijin ulkopuolinen Jenkkilä vielä näkemättä, mutta epäilen kanssa, että siellä on paljon paikkoja joihin ihastua 🙂
No huh huh mikä paikka! Toinen toistaan upeampia juttuja paljastui tästä saaresta. En ihmettele yhtään, että rakastuit. Hawaji on kokematta, mutta kuulostaahan tuo nyt ihan unelmapaikalta, jossa taatusti haluaisin käydä!
Upeita kuvia ja ihana paikka. Pitää laittaa “joskus matkustan tuonne”-listalle 🙂
Jää tietysti kiinnostamaan, että mikä kohtaus mistä Indiana Jonesista. Olen ollut Indiana Jonesin kuvausmestoilla aiemmin tietämättäni. Saarella on tietysti endeemistä luontoa, vaikka Havaijilla lajit on pakotettu sukupuuton partaalle. Kun katselee noita kanjoneita, niin onneksi valtavat korkeuserot ja sademäärät suojelevat sitä ihmisen pahimmalta taloudelliselta hyväksikäytöltä.
Pikagooglauksella selvisi, että Raiders of the Lost Ark. Kohtauksista sen tarkemmin en tiedä 🙂 Joo, endeemistä luontoa paljon!
Alkukohtaus, joka oli mukamas kuvattu trooppisessa Amerikassa, mutta jossa käytetään naurumatkijan ääntä taustalla ja joka on jo sen takia epäuskottava, kenties.
Aapuaaa mie haluan tuonne nyt heti!! <3 Mielettömältä näyttää toi kanjoni!
Miekin haluun takasin, mieluiten nyt heti 🙂
Olipa ihania kuvia ja kiva teksti – en ole koskaan ajatellut erityisesti Havaijille haluavani, mutta tuo saarihan näyttää ja vaikuttaa enemmän kuin upealta! Lein tarina oli hauska 🙂
Eipä tarvi kauaa nää kuvat nähtyäni miettiä miksi kyseiseen paikkaan rakastuit! Ihan tajuttomat maisemat. Tuo kuva susta selkäpäin vuoristomaisemaa vasten on kuin jostain satukirjasta 😀
Näiden kuvien perusteella arvelen, että mullekin voisi osua kohdalle tällainen yllättävä rakastuminen, tosin vain jos saisin itsekin lein kaulaani. Vaikka sitten Walmartista. 😀 Tuo Grand Canyonin pikkuserkku tuli kyllä yllätyksenä, en olisi osannut arvata että tuollaista löytyy sieltä päin.
Ihana kohde 🙂
tuo on totta että Havaijilla on myös luontoa, kun vaan lähtee pidemmälle niiltä rantakaduilta näkee paljon muutakin. Oikeastaan aika monessa rantakohteessa asia on näin että täytyy lähteä pidemmälle nähdäkseen muutakin
On se ihana! Eikä tuolta niin kauhean pitkälle edes tarvinnut lähteä, kun saari on kuitenkin aika pieni.
voisitko joskus tehdä jutun kaikista suosikkikohteistasi ja mistä pidit erityisesti? oot käynyt niin upeissa kohteissa että olisi kiva tietää mihin kannattaa erityisesti lähteä 🙂
Kiitos vinkistä, teen ehdottomasti! En kyllä tiiä pystynkö laittamaan kaikkia ihania kohteita järjestykseen, mutta mietitään!
Siis minäkin luulin, että niitä leitä saa joka paikasta – ainakin nyt lentokentälle tai viimeistään hotelliin saapuessa! Voi Hollywood-leffat, minkä teitte kun tuollaista soopaa syötätte hyväuskoisille suomalaisille. Mutta hyvä, että Wal-Mart pelasti loman alkamisen! 😀
Voi kuinka kaunista! Ilmankon Hawaji on Hawajin maineessa! Ihania nuo kanat! Juuri tuollaista aitoa pitääkin saada matkoilla nähdä!
Jonain päivänä.. 🙂 Kanoista ja kukoista on pakko sanoa sen verran, että se kaakatus on ehkä maailman ärsyttävintä lomalla! Siis aamulla kello kolme. Pahinta on ollut Balilla Ubudissa, voi taivas kukot rääkyi aamuyöstä. 🙂
Ubudissa en muista kukkojen rääkymistä, mutta Filippiineillä senkin edestä! Meillä oli joskus Coronin saarella hotelli suoraan kukkotarhan vieressä 🙂
Vaauu…. Just se Havaiji josta oon aina haaveillut. Kun mulle tässä pari vuotta sitten selvis, minkälainen paikka esim Honolulu on, melkein hautasin suunnitelmat ikinä matkustaa tuonne. Mutta tää on just sitä mitä haluisin kokea. <3
Honolulu ei tosiaan oo Havaijia parhaimmillaan! Se on suurkaupunki, mutta kyllä Havaijin tunnelmaa sieltäkin löytyy. Mutta ehdottomasti Havaijilla täytyy nähdä myös sitä Honolulun ulkopuolista, aidompaa Havaijia. 🙂
Älä hautaa, Havaiji on paljon muutakin kuin Honolulu! 🙂
Mä en kestä! Mun on pakko päästä nyt Kauaille! Rakastuin täysillä jo Oahun surffimeininkiin ja täälläpä vasta kaunista -ja vähemmän turistisen- näköistä onkin! Voi raukkautta!!! Ja hihh… mullakin oli mielikuva että saan lein heti kaulaani kun landaan saarelle, mutta toisin kävi 😉
Joo, missä on leit! No ehkä niiltä loppuisi kukkaset kesken, jos niitä jaettaisiin joka turistille 😀 Oahun surffimeininkiin täytyy tutustua lähemmin ens reissulla, sytyin kans!
Havaiji ei ole ollut mikään minun suosikkikohde, mutta tämä rupeaa näyttämään nyt jo joltain! Osa kuvista näytti, kuin ne olisivat vedetty Photarin läpi värit kaakkoon, mutta taitaa kuitenkinolla niin, että maisemien värit ovat todella herkullisia ilmankin kovaa käsittelyä.
Jostain syystä on jäänyt Hawaii vielä käymättä, mutta listoilla on ja kuvista päätelleen viimeistään 2017 keväällä täytyy pistää nokka siihen suuntaan!
Suosittelen! 🙂
Upean näköistä, varsinkin tuo kanjoni! Siitä tulee mieleen Etelä-Afrikka ja Three Rondavels.
Tuonne kyllä on jonain päivänä mentävä, kaksi viikkoa siis vähintään 🙂
kyllä kelpaisi – tämän perusteella valitsisin lomasaarekseni Kauain minäkin. Huikeat auringonlaskut olette saaneet kyllä kameraan vangittua <3