Cairnsistä Alice Springsiin

Ajomatka Cairnsistä Alice Springsiin oli perhanan pitkä. Ja tylsä.

Jossain vaiheessa Queensland vaihtui Pohjoisen Territorion osavaltioon. Ei enää sademetsiä, eikä kyllä sadettakaan. Maisemat olivat muuttuneet kuivaksi erämaaksi, keltaista heinää, se satunnainen puu ja punaisia termiittikasoja. Todellista Australian Outbackiä.

Vastaan ajoi road traineja eli autojunia eli 50 metriä pitkiä jättirekkoja. Auton etumus oli täynnä liiskaantuneita jättiheinäsirkkoja. Olisi pitänyt täyttää ruokavarastot Cairnsissä – vastaan ei tullut kuin aboriginaalien asuttamia pikkukyliä. Isoin kylä tuhanteen kilometriin taisi olla 3000 asukkaan Tennant Creek.

Pitkästä matkasta ja yksitoikkoisista maisemista huolimatta nautin matkanteosta. Yöpymispaikat olivat yleensä autioita. Teimme nuotion ja katselimme yllä avautuvaa valtavaa tähtitaivasta. Matkalla törmäsimme mielenkiintoisiin mestoihin.

Normantonin kylä tunnetaan isoimmasta ammutusta krokotiilista maailmassa, joka nimettiin Krys the Savannah Kingiksi. Krokotiili oli vaatimattomat 8,6 metriä pitkä ja painoi yli pari tonnia.

Devil’s Marbles eli Paholaisen marmolikuulat oli kasa isoja sileitä, punaisia pyöreitä graniittilohkareita, jotka muodostuivat vaatimattomat 1700 miljoonaa vuotta sitten. Paikka on pyhä paikallisille aboriginaaleille ja tunnetaan nimellä Karlu Karlu. Aboriginaalit uskovat, että Uniajan ihmiset piilottelevat lohkareiden alla luolissa.

“He ovat oikeita ihmisiä kuten me. Voit nähdä heidät. Kauan sitten menin keittoastiani kanssa läheiselle joelle. Yksi näistä salaisista ihmisistä ilmestyi, ja alkoi leikkiä kanssani. En pystyny pakenemaan. Äitini tuli pelastamaan minut. Sen jälkeen emme enää koskaan ole yöpyneet täällä.

Nämä salaiset ihmiset ovat kilttejä, mutta niillä on kyky ajaa ihminen hulluksi. He pystyvät muuttamaan sinut yhdeksi heistä. He sanovat sinulle “seuraa minua”, etkä voi koskaan palata. Tämä tapahtui serkulleni. Hän katosi. Vanhukset järjestivät ison seremonian, missä he lauloivat kiville ja maalle, jotta he antaisivat serkkuni tulla takaisin.

Olemme unohtaneet sen laulun. Enää meillä ei ole laulua, millä tuoda lapset takaisin.”

Meillä kävi mäihä, ja salaiset ihmiset eivät tehneet meitä hulluiksi. …Vai tekivätkö??

Toinen mielenkiintoinen mesta matkalla Alice Springsiin on Australian Roswell, ufo-kylä Wycliffe Well. Sanotaan, että ufojen bongaukset ovat täällä niin yleisiä, että jos yövyt täällä, etkä näe ufoa, olet epäonnekas. No, me pysähdyimme vain jätskille, mutta emme kyllä nähneet mitään. Paljon bensa-asemaa kummempaa nähtävyyttä täältä on aika turha odottaa.

Aileronin patsaskaupungissa sain pusun ystävälliseltä kengurulta.

Ensi kerralla Alice Springs!