Naku-uinnilla Lawn Hillin kansallispuistossa

Australian Queenslandin Outbackissä ei kauheasti ole nähtävää. Tai siltä se ainakin vaikuttaa. Mt Isan kaivoskaupungista päätimme ottaa kiertotien ja suunnata kohti Lawn Hillin kansallispuistoa. Olimme siis syvällä Queenlandin Outbackissä, keskellä ei mitään, ja suuntasimme vielä kauemmas sivilisaatiosta. Emme tienneet paikasta kauheasti muuta, kuin että sitä kutsuttiin turisti-infosta nappaamassamme esitteessä yhdeksi Queenslandin komeimmista kansallispuistoista. Onneksi päätimme ottaa riskin! Matka ei ollut helppo, vajaa nelisen tuntia Mt Isasta, ja välillä en ollut varma pääsisimmekö perille, kun vesiylitykset alkoivat näyttää aina entistä syvemmiltä.

Lawn Hill on keidas Australian Outbackin keskellä. Rehevää vihreää kasvillisuutta ja palmupuita kasvaa punaisessa hiekassa. Keskellä Lawn Hillia kulkee iso punainen rotko, jonka pohjalla virtaa turkoosina hohtava joki. Mahtavat maisemat! Parkkeerasimme pakun joen varteen, vuokrasimme kanootin, ja Pocahontas pääsi elementtiinsä. Vastaan ei montaa ihmistä tullut. Kun olimme meloneet jonkin aikaa, löysimme pieniä vesiputouksia täynnä olevan paikan. Kuin luonnon poreallas.

Pysäköimme autiolle rannalle, pälyilimme ympäriinsä mahdollisien uteliaiden silmäparien varalta, ja heitimme kaikki vaatteet pois ja hyppäsimme jokeen viilentymään. Mahtavuutta! Toivottavasti pusikoissa ei piileskellyt uteliaita aboriginaaleja.

Teimme myös kävelyretkiä ympäristöön, ylös jyrkänteiden huipulle ja aboriginaalien kivimaalauksia tsekkaamaan. Lawn Hillin kansallispuisto on tärkeä mesta aboriginaaleille. He ovat asuneet alueella ainakin yli 35 000 vuotta, ja se on pitkä aika. Paikan aboriginaalinimi, Boodjamulla, tarkoittaa sateenkaariserpentiiniä, jonka kerrotaan luoneen rotkon. Meikäläisellä oli hienoisia vaikeuksia näillä tuntikausien reippailuilla, koska hävitin lenkkarini Cairnsissä, joten patikoin pusikossa varvassandaaleissa.

Joen varrella oli vuokrattavana myös isoja uimarenkaita, joilla pistimme menemään pitkin pikkuruisia vesiputouksia. Ja täälläkään ei ollut ketään muita kuin me! Rannalla oli kyltti joka varoitti makeanveden krokotiileista, mutta me emme niistä piitanneet. Makeanveden krokotiilit eivät kasva isoiksi, korkeintaan parimetrisiksi, eivätkä siten, ainakaan yleensä, ole ihmiselle vaaraksi.

Viivyimme täällä pari yötä. Iltaisin kävelimme ylös kallioille ihailemaan auringonlaskua, sen jälkeen sytytimme nuotion ja ihailimme tähdenlentoja. Unohtumaton paikka! Lawn Hill on epäilemättä yksi Australian parhaiten pidettyjä salaisuuksia.