Syöpöttelyä ja juopottelua Margaret Riverillä

Kolmen tunnin ajomatkan päässä Perthistä sijaitseva Margaret River on ruoan ja viinin rakastajan paratiisi. Margaret River on ehdottomasti yksi Australian ruokapääkaupungeista. Täällä järjestetään vuosittain myös paljon ruokaan ja kokkailuun liittyviä tapahtumia ja festivaaleja. Meitä on usein haukuttu ruokasnobeiksi, joten viihdyimme Margaret Riverillä vähän liiankin hyvin.

Margaret Riverin 180 viinitilasta vierailimme loppupeleissä vain 13:lla. Tiedetään, säälittävä suoritus. Mutta vaikka viinilasinkuvat silmissä kiiluen tänne tultiinkin, Margaret Riveriltä löytyy loputtomasti muitakin herkkuja.

Margaret River ei ole pelkästään viininrakastajan, vaan myös ruoan rakastajan paratiisi. Monet Aussilan parhaista kokeista vääntävät täällä viinitiloilla viiden tähden herkkuja. Alla on erään päivän gourmetlounas, ja mikä lounas se olikaan… Sitten kun vielä muistaisin, mitä kaikkea tässä lautasella oli! Vaikka reppureissaajabudjetilla matkustammekin, kulinaarisista nautinnoista silloin tällöin ei kitsastella. Kuola valuu näin jälkeenpäin pelkästä ajatuksesta.

Maistelimme viinien ja mikropanimoiden oluiden lisäksi erilaisia paikallisia tuotteita, kuten oliiveja, hilloja, salaatinkastikkeita ja muita kastikkeita, viinietikoita, pestoja ja muita maustetahnoja, bisseä, suklaata, nougata, jätskiä, juustoja… Ja myös erilaisia oliiviöljyjä, mikä kokemattoman untuvikon korvaan saattaa kalskahtaa ällöttävälle touhulle, mutta tämä ei olekaan ihan mitä tahansa supermarket-kuraa, vaan sitä voisi melkein juoda pullosta. Tässä muutamia paikallisia herkkuja, mitä kahmimme mukaan. Macadamiapähkinäpestoa, mustekalaa, juustoja, hunajaviiniä, limepuristettua oliiviöljyä, likööriä ja tumma luumu -portviiniä.

Paikallisten ravintoloiden taso myös vakuutti. Mikäs siinä oli auringonpaisteessa popsiessa ostereita ja muita paikallisia herkkuja, läheisillä viinitiloilla tuotettua viinilasillista unohtamatta.

Yhdellä viinitiloista käyskenteli varsin häijyn näköinen emu. Emme uskaltaneet mennä lähelle.

Jännä homma muuten, kuinka sää vaikuttaa viininmaisteluun. Sateessa valkoviinit tökkivät, kun taas punkut kuten Margaret Riverin cabernet merlot maistuivat taivaalliselle. Kuumassa auringonpaisteessa Margaret Riverin kuuluisat valkoviinit sen sijaan pääsivät vasta kunnolla oikeuksiinsa. Ei sillä, että oltaisiin asiantuntijoita.

Muutaman päivän jälkeen Margaret Riverillä oli lievästi sanottuna turvonnut ja pöhöttynyt fiilis, ja päätimme, että nyt saa ylenjuonti ja -syönti riittää. Koska 167 viinitilaa on vielä tsekkaamatta, tänne tullaan muuten ihan varmasti vielä takaisin.