Bhutan, onnellisten maa, on pieni buddhalainen kuningaskunta Himalajan vuoriston syleilyssä kahden jättiläisen, Kiinan ja Intian välissä. Bhutan on tuulessa lepattavien rukouslippujen, muinaisten luostarien, punakaapuisten munkkien ja sumun peittämän vuoriston maa. Bhutan on ainutlaatuinen paikka, joka viettelee paitsi luonnon kauneudellaan myös monella tavalla esimerkillisellä arvomaailmallaan.
Maailmalla Bhutan tunnetaan ennen kaikkea sen bruttokansanonnellisuuden politiikasta ja maineesta onnellisena kansana.
Kun muuta maailmaa ravistelevat ympäristön tuhoutuminen, sodat ja finanssikriisit, Bhutanissa ihmiset elävät elämäänsä pitkälti niin kuin vuosisatoja sitten, tasapainossa ympäristönsä kanssa, vain päätään pudistellen muun maailman meiningille. Ei siis ihme, että Bhutania on kutsuttu maailman viimeiseksi Shangri-Laksi.
Muulla maailmalla voisi olla opittavaa tästä pienestä kuningaskunnasta. Bhutan voi ehkä tavanomaisten mittarien mukaan olla kehitysmaa ja muun maailman silmissä takapajuinen, mutta silti se on monessa mielessä maailman kehittyneimpiä valtioita edistyksellisempi. Bhutanin näkökulmasta kehitys useimmissa maissa on tapahtunut ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Kymmenen päivän kiertomatkan aikana pitkin Bhutanin laaksoja ja vuoria pohdin, mistä bhutanilaisten onnellisuus oikein kumpua. Mieleeni tuli ainakin nämä 10 tekijää.
1. Bhutanissa menestystä ei mitata talouskasvulla tai bruttokansantuotteella, vaan ihmisten hyvinvoinnissa. Ensikuulemalta tämä saattaa kuulostaa diipadaapalta, mutta kyseessä on järjestelmällinen lähestymistapa, jolla pyritään varmistamaan maan kokonaisvaltainen ja kestävä kehitys. Bhutanissa ymmärretään, että kaikki niin kutsuttu edistys ei välttämättä ole sitä, kun aletaan tarkastelemaan asiaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta.
Käytännössä perustuslaistakin löytyvästä bruttokansanonnellisuudesta huolehditaan siten, että muutoksien tai projektien täytyy täyttää hallituksessa neljä kriteeriä. Ne eivät saa vahingoittaa ympäristöä, maan kulttuuriperintöä tai olla vastoin hyvää hallintotapaa tai oikeudenmukaista kehitystä (johon liittyy koulutus, terveydenhuolto ja elintaso).
2. Kansasta pidetään huolta. Bhutanin hyvinvointia korostava lähestymistapa ainakin tähän mennessä on ollut menestyksekäs. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana elinajanodote on kaksinkertaistunut, infra kehittyy kovaa vauhtia, työttömyys ja korruptio on vähäistä, naisten asema on hyvä, terveydenhuolto ja koulutus on ilmaista. Kuningas myöntää ihmisille tarvittaessa maata ja lainoja. Ja jos sitä nyt aletaan mittaamaan, niin maan bruttokansantuote on yksi maailman nopeiten kasvavia.
3. Bhutanissa ympäristö tulee ensin. Kehitystä ei ole tehty Bhutanissa ympäristön kustannuksella. Tiesitkö esimerkiksi, että Bhutan on maailman ainoa maa, jonka hiilijalanjälki on negatiivinen.
Bhutanissa tähdätään sataprosenttiseen luomuruokaan, Bhutanissa ei ole tehtaita, siellä on hyvin vähän saasteita, ei muovipusseja, ja paljon sähköautoja. 70% Bhutanista on metsää, ja perustuslain mukaan ainakin 60% myös pidetään metsänä. Bhutanin kuningaspari juhli poikansa syntymää istuttamalla yli 100 000 puuntaimea.
Luonnonsuojelu on siis arvossaan. Mieleeni on jäänyt vierailumme eräässä laaksossa, jonka kaikki rakennukset koulua ja sähkölinjoja myöten oli siirretty, koska ihmiselämän siellä pelättiin häiritsevän paikallista lintulajia.
Valitettavasti Bhutan on muiden mukana alkanut kärsiä ilmastonmuutoksesta, johon sillä itsellään ei ole juuri osaa eikä arpaa.
4. Bhutan on syvästi buddhalainen. Merkittävä tekijä bhutanilaisten onnellisuudessa ja elämänkatsomuksessa on buddhalaisuus, joka on tunnetusti rauhan ja onnellisuuden elämänfilosofia. Mindfulness, meditaatio, usko karmaan, rakastava ystävällisyys ja myötätunto on iso osa elämää pienestä asti. Joka kymmenes bhutanilainen on munkki, ja esimerkiksi kouluissa tehdään päivittäisiä meditaatioharjoituksia.
5. Bhutanissa elämä on yksinkertaista. Bhutanin vuoristoisessa maassa juokseva vesi tai sähkö ei ole vielä ollenkaan itsestäänselvyys. Mutta ihminen ei tarvitse paljon ollakseen onnellinen.
Bhutan todistaa vanhan viisauden, että liika materia tekee vain onnettomaksi, ja raha ei tuo onnea. Mitä vähemmän omistaa, sitä enemmän elämää ohjaavat ne olennaisimmat asiat. Bhutanissa elämä ei ole jatkuvaa kilpailua, jossa pitää olla viimeisimmät vaatteet, auto tai viimeisin teknologia, vaikuttava titteli ja muhkea pankkitili.
Tästä tulee mieleen, että ehkä meillä länsimaissa on erilainen käsitys onnesta. Ehkä etsimme jotain pysyvää euforian tilaa, kun ajattelemme onnea. Kenties bhutanilaisille onnellisuus tarkoittaa sitä, että kaikki on ihan hyvin, eikä mitään puutu. Mitä sitä turhaa monimutkaistamaan elämää, täällä oma yhteisö, terveys, ruoka pöydässä ja kaunis ympäristö riittää, ja elämän pienistä iloista nautitaan.
6. Bhutanissa elämä on yhteisöllistä. Eristyksissä vuorten keskellä eläessä yhteisölliset siteet ovat vahvat. Perinteistä maalaiselämää eläessä yhteisö on tärkeä tuki ja turva. Ja onhan tiedetty jo kauan, että yhteisöllisyys vaikuttaa paitsi onnellisuuteen myös ihmisten terveyteen.
7. Ihmisillä on vahva yhteys luontoon. Sekään ei varmasti haittaa bhutanilaisten onnellisuutta, että vuoristoinen Bhutan on mielettömän vehreä ja kaunis. Bhutanin turismin slogan kuuluukin: “Happiness is a place.” Ehkä onnellisuus ei ole paikka, mutta Bhutanissa sille on hyvät edellytykset. Kuka tahansa vuoristoissa matkaillut tietää, minkälainen rauhoittava vaikutus näillä jylhillä maisemilla voi olla mieleen, tai kuinka meditatiivinen vaikutus luonnossa reippailulla voi mieleen olla.
8. Bhutan on pieni, tasa-arvoinen kansa. Asukkaita on vain 740 000. Pääkaupungissa Thimphussakaan ei vilinä käy. Liikenneruuhkaksi kutsutaan noin kymmentä autoa. Maan ainoa liikennevalo näyttää tältä:
Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on verrattaen pieni, ja tavallisten talliaisten joukossa voi bongata kuninkaallisia. Lähtiessämme Bhutanista samassa koneessa oli maan kuningas. Ykkösluokassa sentään.
Itse asiassa Bhutanin nykyinen kuningas on päättänyt valtakautensa aikana tavata kasvotusten jokaikisen bhutanilaisen. Vuoristoisessa Bhutanissa asuu paljon nomadeja, joiden luokse kuningas aikoo omin jaloin patikoida kuukausien matkan. Ei ihme, että bhutanilaiset rakastavat kuninkaallisiaan, jokaisesta kodista, putiikista ja ravintolasta löytyy aina kuningasperheen perhepotretti seinältä.
9. Bhutanissa omaa kulttuuri-identiteettiä suojellaan. Bhutanissa ihmisille on pukukoodi, ja nuoretkin kantavat ylpeydellä perinteistä naisten kiraa ja miesten ghota. Rakennukset rakennetaan aina samaan perinteiseen tyyliin puisella edustalla.
Bhutan, joka on vieläkin yksi maailman eristyneimpiä valtioita, on avannut ovensa ulkomaailmalle vasta hiljattain. Maata pyritään suojelemaan liioilta ulkomaailman vaikutteilta, ja ainakaan vielä esimerkiksi McDonald’sia, Starbucksia tai MTV:tä Bhutaniin ei ole haluttu. Kulttuurin suojelemiseen liittyvät myös maan rajoitukset turismille.
10. Aika on Bhutanissa joustava käsite. Kenties tämä juontaa juurensa vuoristoiseen maisemaan, jossa välimatkat ottavat aikansa. Mutta Bhutanissa mihinkään ei ole kiire, yöt nukutaan hyvin, ei turhaa stressata ja asialliset hommat hoidetaan sitten kun on sen aika.
Bhutan ei ole mikään utopia, jossa ihmiset kulkevat onnellisuuspäissään ympäriinsä virne korvissa. Itse asiassa monissa onnellisuustutkimuksissa Bhutan ei edes ole kärkikahinoissa. Ja vaikka on paljon, mistä voisimme ottaa Bhutanissa esimerkkiä, täytyy muistaa, että myös Bhutanilla on ongelmansa. Esimerkiksi Bhutanin nepalilaisvähemmistö saattaisi olla eri mieltä maan onnellisesta kansasta.
Bhutanissa sain kuitenkin sen tunteen, että epäkohdat tunnustetaan ja niiden eteen tehdään yleisesti ottaen töitä. Bhutanissa ymmärretään, että tulevaisuus on juuri sitä, miksi itse sen teemme.
Bhutanin nopea kehitys tuo mukanaan paitsi positiivista edistystä, myös paljon negatiivista. Tähän mennessä Bhutan on onnistunut pitämään tasapainon kehityksen ja kulttuurin säilyttämisen välillä, mutta kuinka kauan?
Jää nähtäväksi, kuinka nopea modernisoituminen, kaupungistuminen ja väkiluvun kasvu tulee vaikuttamaan bhutanilaisten onnellisuuteen. Toivotaan, ettei ahneus ja materialismi saisi koskaan täällä koskaan valtaa.
Muuttolinnun löytää Fabon lisäksi myös Instasta nimimerkillä ms.coco.nut ja Twitteristä ja Snäpistä nimimerkillä ankkis1 . Blogia voit seurata myös Blogit.fi :ssä, Blogipolussa ja Bloglovinissa.
Marokon sininen kaupunki Chefchaouen on lumoava näky. Siniseksi maalatut kadut luovat boheemiin vuoristokylään maagisen tunnelman. Entä tiesitkö, että Chefchaouenilla on…
Marokko on rikkaan kulttuurin, värikkäiden soukien ja ihmeellisen arkkitehtuurin maa. Vietimme Marokossa hiljattain kaksi kuukautta ja rakastuimme sen monipuolisuuteen. Tässä…
Hiljattain palasimme Australiaan 15 kuukauden matkalta. Niin paljon kuin rakastinkin jokaista matkan matkakohdetta, olin myös odottanut paluuta. Pysähtymistä, rauhoittumista ja…
Fulhadhoo on Malediivien kauneimpia paikallissaaria. Sen rantaa on usein kutsuttu paikallissaarten parhaaksi. Kaiken kukkuraksi täällä rannalla loikkii vielä toistaiseksi enemmän…
Matkustaminen on yksi elämän parhaita kouluja. Yli vuoden kestävä matka on melkein kuin intensiivikurssi omaan itseen ja elämään. Mitä diginomadina…
Malediiveilla on perinteisesti ollut maine kalliina luksuskohteena. Paikallisten saarilla matkustaakseen ei kuitenkaan tarvitse uida rahassa, vaan nykyään Malediiveilla voi lomailla…
View Comments
Olipa mukava ja erilainen postaus. Toivottavasti Bhutanissa onnistutaan säilyttämään oma kulttuuri ja tuo elämänasenne. Siinä olisi meillä oppimista!
Jep, siellä oli monia hyviä juttuja, mitä jäin ihailemaan <3
Olipa ihana paikka. Nykyään tuntuu, että Suomessakin voitaisiin ottaa mallia Bhutanista, vaikka meilläkin moneen muuhun maahan verrattuna asiat on hyvin. Mutta tuntuu, että yhä enemmän raha määrittää kaikkea ja onni on yhtä kuin raha, ja varsinkin niillä joilla sitä on, pitäisi olla enemmän, ja niillä joilla ei, karsitaan vielä enemmän.
Tämä just! Länsimaiden hirveä rahanahneus ja materian kartuttaminen ei kyllä sitä onnea lisää... Toisaalta moniin muihin länsimaihin verrattuna Suomessa on senkin suhteen ainakin toistaiseksi pidetty järki päässä.
Niinhän se taitaa olla, että jokaisessa maassa on omat hyvät ja huonot puolensa, joissakin jommat kummat korostuvat enemmän. Toivottavasti Bhutanissa voitaisiin silti säilyttää kehitys maltillisena. Olisi kyllä kiinnostavaa päästä tuonne matkalle, vähän mietin sen yhdistämistä Nepaliin.
Näin on. Toivon tosiaan, että Bhutan osaa tasapainotella kehityksen ja kulttuurin säilyttämisen välillä vielä pitkään.
Bhutan kuulostaa kyllä lähes täydelliseltä paikalta. Toivottavasti kehitys pysyy maltillisena ja sen mukana tulevat ongelmat myös. Näkyikö ympäristön ajattelu myös roskattomana luontona ja toimivana jätehuoltona?
Hieno, mielenkiintoinen ja oivaltava kirjoitus! Todella kiehtova, kiinnostava maa. Haluaisin nähdä ja kokea sen itsekin joskus ?
Joo Bhutan kyllä kiehtoo, hieno olisi käydä joskus :) Idealistista tai ei, niin jotenkin lämmittää ihan tosi paljon, että tällaisia vähän vastavirtaan uivia yhteiskuntia löytyy ja etenkin tuo, että kyseinen aate- ja arvomaailma tuottaa myös myönteisiä tuloksia (haasteista huolimatta). Tunnen tämän jutun lukemisen jälkeen itseni jo hieman "henkisesti bhutanilaiseksi" :)
Bhutan, mikä ihana maa! <3 Olenkin vähän odotellut postauksiasi sieltä. Mekin vaikutuimme tosi paljon juurikin näistä samoista seikoista ja tekisi ehdottomasti mieli palata maahan uudelleen, tällä kertaa ehkä vähän eri alueita koluamaan, sillä viikon reissulla ehti vain pienen siivun, mutta huikea siivu kyllä olikin sitten. Lisää postauksia odotellessa!
Ihana hyvän mielen juttu! Kuullostaa kyllä sellaiselta paikalta mihin tekisi mieli vain sukeltaa ja mennä hyppimään sinne onnellisuuspäissään. Huomasitko, että ehtikö tuo ympäröivä onnellisuus tarttua 10 päivässä? Jos ehti, saatan vakavasti harkita muuttamista Bhutaniin ;) Eipä siinä, ihan onnellinen sitä pystyy täällä Suomessakin olemaan :)
Bhutan alkoi kiinnostamaan ja erityisesti tuon onnellisuus jutun vuoksi. Onkohan hiukan kuin edelläkävijä? Kuinka kauan materia on valloilla.
Oli todella mielenkiintoinen juttu ja hienosti perusteltu kymmenen kohtaa! Liikennevalokohdassa alkoi hymyilyttämään :-)